8.6.2021
Digi sitä ja digi tätä on tulvinut joka tuutista yli kymmenen vuoden ajan. Ei siis ihme, että välillä ovat hukassa sekä ostajat että käyttäjät. Terveydenhuollon digitaalisia hoitomuotoja ei kuitenkaan kannata hankkia ilman kunnon perusteita vaan niiltä pitää vaatia näyttöä.
Kuten lääkkeen, myös digitaalisen hoitoratkaisun vaikuttavuuden pitäisi olla todistettu: sen pitää parantaa hoitotuloksia tai säästää kustannuksissa tai näitä molempia yhdessä. Parhaimmillaan se parantaa palvelujen toimivuutta ja saatavuutta sekä vähentää terveydenhuollon kuormitusta.
Toimiva digitaalinen hoitoratkaisu parantaa hoitotuloksia
Kun kyseessä on digitaalinen hoitoratkaisu niin toive on yleensä hoitopolkujen tehostaminen; kun polku on sujuvampi, saa potilas parempaa hoitoa ja terveydenhuollon resurssit kohdistuvat järkevämmin. Potilas voi esimerkiksi tehdä PEF– tai INR-seurannan etänä, ja tiedot siirtyvät automaattisesti hänen omalle hoitajalleen. Potilas saa tarvittaessa välittömän palautteen. Ei epäselviä kirjauksia, ei matkoja laboratorioon, vähemmän henkilökunnan panosta – lyhyesti sanottuna parempaa hoitoa ja parempia hoitotuloksia pienemmillä kustannuksilla.
Mikä on riittävä näyttö toimivuudesta?
Digitaaliset hoitovaihtoehdot on aiemmin voitu tuoda markkinoille ilman mitään kliinistä näyttöä. Tilanne on onneksi osittain muuttumassa 26.5.2021 voimaan tulleen lääkintälaiteasetuksen (MDR) myötä: CE-merkinnän saadakseen potilaan hoitoon osallistuvalla laitteella pitää olla näyttöä vaikuttavuudesta. Tämä kliininen näyttö auttaa myös eri maiden HTA-viranomaisia hyväksyttävän hinnan määrittelyssä.
Esimerkiksi Orlan PEF-etämonitorointia on käytetty ja arvioitu Hämeenlinnan kaupungin perusterveydenhuollossa. Tulokset osoittavat resurssien käytön tehostuneen huomattavasti: aiemmin Hämeenlinnassa jouduttiin uusimaan noin 25 % astman diagnoosi- ja seurantakäynneistä huonolaatuisen PEF-seurannan vuoksi. Tästä ongelmasta päästiin käytännössä kokonaan eroon, kun PEF-etämonitorointi otettiin käyttöön.1)
Digi-HTA antaa suosituksia
DigiHTA on ensiarvoisen tärkeä mittari sekä valmistajille että ostajille. Sen avulla voidaan saavuttaa yksimielisyys hoitoratkaisun hyväksyttävästä panos-tuotossuhteesta sekä luotettavuudesta ja helpottaa uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Orla on sitoutunut käyttämään DigiHTA-prosessia sekä markkinoille jo tuotujen että tulossa olevien hoitoratkaisujen vaikuttavuuden ja hinnoittelun arvioinnissa.
Kehitystyötä pitkällä tähtäimellä
Orla DTx on suomalainen digitaalisia hoitomuotoja (DTx) kehittävä yhtiö, joka haluaa auttaa terveydenhuoltoa digitaalisuuden hyödyntämisessä. ”Tuhannet potilaat ovat jo käyttäneet INR- ja PEF-etämittausratkaisujamme. Kehitämme uusia ratkaisuja ja toimimme pitkällä tähtäimellä yhteistyössä terveydenhuollon, globaalien lääke-, diagnostiikka- ja MedTech-yritysten kanssa.”, kertoo Pekka Männistö, Head of Market Access.
1) Tapanainen ja Merivuori. Kohti parempaa astman hoitoa – perusterveydenhuolto merkittävässä roolissa. Duodecim 2019;135:1745–52.