18.9.2026

Suomalainen terveydenhuolto kohtaa samanaikaisesti useita haasteita: väestö ikääntyy, krooniset sairaudet yleistyvät ja terveydenhuollon resurssit ovat jatkuvan paineen alla. Samalla digitaalinen teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia parantaa hoitojen saatavuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.

Digihoidot, kansainvälisesti tunnetut nimellä Digital Therapeutics (DTx), ovat yksi merkittävimmistä terveydenhuollon innovaatioista. Ne eivät ole pelkästään hyvinvointisovelluksia, vaan näyttöön perustuvia hoitomuotoja, joiden tarkoituksena on ehkäistä, hoitaa tai hallita sairauksia osana terveydenhuollon palvelujärjestelmää.

Mutta miten digihoidot saadaan aidosti osaksi suomalaista terveydenhuoltoa? Entä millä tavoin niiden käyttöä voidaan tulevaisuudessa korvata ja rahoittaa?

Vaikuttavuus on lähtökohta – mutta ei yksin riitä

Keskustelu digihoidoista alkaa usein vaikuttavuudesta, eikä syyttä. Uusien hoitomuotojen tulee tuottaa mitattavaa hyötyä potilaille ja osoittaa arvonsa terveydenhuollolle.

Vaikuttavuusnäyttö on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Jotta digihoito voidaan ottaa laajasti käyttöön, tarvitaan myös selkeät arviointi- ja käyttöönoton mallit. Terveydenhuollon ammattilaisten on voitava luottaa siihen, että ratkaisu täyttää turvallisuuden, laadun ja kliinisen vaikuttavuuden vaatimukset sekä soveltuu osaksi olemassa olevia hoitoprosesseja.

Suomessa Digi-HTA-arviointimalli on ollut tärkeä kehitysaskel digitaalisten terveydenhuollon ratkaisujen arvioinnissa. Se tarjoaa yhteisiä kriteerejä, joiden avulla hyvinvointialueet voivat tehdä perusteltuja päätöksiä uusien ratkaisujen käyttöönotosta.

Digihoitokokeilu rakentaa tietä kansalliselle toimintamallille

Suomessa parhaillaan käynnissä oleva Digihoitokokeilu on merkittävä askel kohti pysyvää kansallista toimintamallia digihoitojen käyttöönotolle.

Kokeilun tavoitteena ei ole ainoastaan tarkastella, toimivatko digihoidot käytännössä, vaan myös selvittää, kuinka niitä voidaan ottaa käyttöön systemaattisesti osana suomalaista terveydenhuoltoa. Samalla kerätään kokemuksia siitä, miten vaikuttavuus, käytettävyys, ammattilaisten työnkulut ja taloudelliset vaikutukset voidaan huomioida päätöksenteossa.

On tärkeää, että kokeilun tulokset eivät jää yksittäisiksi piloteiksi, vaan muodostavat perustan valtakunnallisille toimintatavoille.

Vaikka digihoito osoittaisi selkeää kliinistä hyötyä, laaja käyttöönotto on vaikeaa ilman toimivia rahoitus- ja korvausmalleja. Kansainvälisesti useat maat ovat jo kehittäneet mekanismeja digitaalisten hoitojen korvattavuudelle.

Suomessa keskustelu digihoitojen korvattavuudesta on kehittymässä, ja aihe on tärkeä osa tulevaisuutta. Tarvitsemme mallin, jossa vaikuttavuudesta saatu näyttö voidaan yhdistää selkeisiin päätöksentekokriteereihin ja kestävään rahoitukseen.

Keskustelua eHealth2026-tapahtumassa

Orla DTx osallistuu eHealth2026-tapahtumaan 1.–2.10.2026 keskustelemaan digihoitojen vaikuttavuudesta, käyttöönotosta ja korvattavuudesta.

Olemme mukana paneelikeskustelussa “From Evidence to Impact: Enabling the Adoption of Digital Therapies in Finnish Healthcare”, jossa tarkastellaan, miten vaikuttavuusnäyttö voidaan muuttaa käytännön terveyshyödyiksi suomalaisessa terveydenhuollossa.

Kiitämme Finnish Society of Telemedicine and eHealth -yhdistystä sekä Vaikuttavuusseura ry:tä kutsusta mukaan tähän tärkeään keskusteluun.